Kestävä suunnittelu
Kestävä ja ympäristötavoitteet huomioon ottava suunnittelu on tärkeä osa koko Helsingin seudun kehittämistä.
Kestävä elämäntapa
Entisten satama- ja teollisuusalueiden tilalle rakennettavat asuinalueet tarjoavat mahdollisuuksia luoda uudenlaisia asumisen ja työelämän konsepteja. Esimerkiksi Jätkäsaaren alueelle rakennetaan Low2No-niminen energia- ja innovaatiokortteli. Alueen suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen kilpailu, jolla haettiin kokonaisvaltaisia ratkaisuja kestävään rakentamiseen.
Kilpailulla haluttiin osoittaa, että kansalliset ja kansainväliset tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle ja energiatehokkuuden parantamiselle voidaan saavuttaa ja jopa ylittää tuottamalla taloudellisesti kestävällä tavalla vetovoimaista ympäristöä. Voittajaehdotus c_life – City as living factory of ecology esitteli rahoitusmallin koko Jätkäsaaren muuntamiseksi ensimmäiseksi hiilettömäksi kaupunginosaksi Suomessa.
Viikin biotieteiden kampus ja läheinen asutusalue muodostavat seudun, jossa on kokeiltu ekologista rakentamista ja asumista. Alueella sijaitsee muun muassa vihreä Eko–Viikki-asuinalue, joka oli ensimmäinen ekologisesti suunniteltu kaupunginosa Suomessa. Sen suunnitteluperusteina ovat olleet terveellisyys, pitkäikäisyys ja muunneltavuus. Rakennuttajat sitoutuivat ekokriteeristöön, johon lukeutuvat saastuminen, luonnonvarat, terveellisyys, luonnon monimuotoisuus ja ravinto.
Arabianrannan alue on suosittu uudehko asuinalue, joka on muodostunut Taidekorkeakoulun ympärille entiselle teollisuusalueelle. Arabianranta tarjoaa uudenlaisia asumismuotoja, koulutusmahdollisuuksia ja työpaikkoja uuden median parissa.
Suurin osa liikkuu julkisilla kulkuneuvoilla
Helsinkiläiset käyttävät aktiivisesti julkisia kulkuneuvoja. Suurin osa ihmisistä saapuu keskustaan aamuruuhkan aikaan busseilla, raitiovaunuilla, metrolla tai paikallisjunilla. Painopiste on raideliikenteessä. Kaksi kolmasosaa keskustaan suuntautuvasta julkisesta liikenteestä tehdään raiteita pitkin. Tulevina vuosina Helsingin metroverkko laajenee länteen, ja myös uusi kehärata Vantaalla nopeuttaa poikittaisliikennettä. Paikallisjunien lisäksi Helsinki panostaa raitioteihin. Viime vuosina on rakennettu uusia linjoja ja tiheä raitiotieverkko yhdistää kaupungin keskustan ja lähiöt.
Helsinkiläiset nauttivat myös liikunnasta, mikä näkyy pyöräilyn suosiossa. Helsingissä on yli 1000 kilometriä pyöräilyreittejä ja kaupunki on kehittänyt erityisesti pyöräilijöille suunnatun reittioppaan.
Kiveen hakattu, puusta rakennettu
Helsingissä on tehty kestävää rakentamista hyödyntämällä suomalaisia materiaaleja ja tekniikoita. Samalla se on luonut kaupungille ominaisluonteen. Suomi on tunnettu puusta ja kivestä, ja suuri osa Helsingistä on rakennettu näistä materiaaleista.
Vuonna 1748 rakennettu Helsingin edustalla sijaitseva Suomenlinnan linnoitus tehtiin paikallisista kivistä, savesta ja puusta. Kiveen käytettiin paljon myös jugendrakennuksissa.
Alvar Aallon 1966 suunnittelemassa Otaniemen kampusalueessa, Temppeliaukion kirkossa (Timo ja Tuomo Suomalainen, 1969) ja tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä (Reima ja Raili Pietilä, 1993) on kaikissa käytetty paikallista harmaagraniittia.
Lahden Sibeliustalo (Kimmo Lintula ja Hannu Tikka, 2000) on ehdoton vierailukohde puuarkkitehtuurista kiinnostuneille. Helsingissä uudenaikaista puurakentamista löytyy muun muassa Vuosaaresta ja Viikistä.
Puun suosio rakennusmateriaalina on kasvussa. Sitä käytetään yhä enemmän muun muassa suomalaisten julkisrakennusten, kuten kirjastojen, päiväkotien ja koulujen rakentamisessa. Helsingin teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin tiedekunnassa on erillinen opetusohjelma yksinomaan puurakentamiselle.
Kestäviä palveluja ja tuotteita
Suomalaiset suunnittelijat ovat kasvavassa määrin kiinnostuneita kestävän kehityksen mukaisista tuotteista, joihin on käytetty kierrätettyjä materiaaleja ja ekoystävällistä suunnittelua. Tämä kiinnostus näkyy myös palveluissa ja elämäntyylissä.
Jolly Dragon on yhteisö, joka tarjoaa Helsingissä asuville ulkomaalaisille yhteisöllistä toimintaa. Tarkoituksena on, että ulkomaalaiset viihtyvät Helsingissä, tutustuvat yhteiskuntaan ja löytävät ystäviä. Yhteisö pyrkii lisäämään yhtenäisyyttä erilaisilla sosiaalisilla ja urheilutapahtumilla.
Loppukiri-niminen helsinkiläinen senioriyhteisö tarjoaa vaihtoehtoista elämäntyyliä vanhuksille. Asukkaat ylläpitävät yhteisöä itse, eikä palkattua työvoimaa tarvita. Asukkaat tekevät yhdessä ruokaa ja asuvat omissa asunnoissaan, mutta jakavat arkensa. Ikääntyvät ihmiset saavat tukea toisistaan, mutta säilyttävät itsenäisyytensä niin pitkään kuin se kotioloissa on mahdollista.
Helsinki Living Lab -konseptissa käyttäjät parantavat jo olemassa olevia jokapäiväisiä tuotteita ja palveluita tai keksivät kokonaan uusia. Kehitystyössä hyödynnetään uusinta tekniikkaa, mutta testaajat ovat tavallisia ihmisiä oikeassa kaupunkiympäristössä.
